Vaipan ksenoliitti L-80 eräs maailman kaikkein timanttipitoisimmista

Kotimaisten timanttien syntytavan selvittämiselle kaikkein tärkein näyte on ollut L-80 laboratoriokoodilla tunnettu vaipan ksenoliitti Kaavin Lahtojoen kimberliitissä. Ksenoliitin ulkopinnalla oli yksi timanttioktaedri ja kaksi muuta sen murtopinnoilla. Näytteen sahauksessa löytyi vielä neljä timanttioktaedria. Ne olivat kooltaan 1-2 mm. Ksenoliitin timanttipitoisuus oli huikea: noin 1 tilavuusprosentti! Karaatteina ilmaistuna timanttipitoisuus oli 90000 ct/tonnissa.

Kaavin L-80 ksenoliitti onkin timanttipitoisin tähän mennessä maailmalta kuvattu näyte. Yakutian ja Etelä-Afrikan kimberliittien ksenoliittien parhaimmat pitoisuudet (27000 ja 9500 ct/tonnissa) jäävät tästä selvästi jälkeen. Ksenoliitin löysi Petri Peltonen GTK:sta kimberliittinäytekasoista. Kivilajiltaan L-80 on eklogiittia. Se on kuin pyöristynyt rantakivi. Se on pyöristynyt kimberliittimagmassa kemiallisesti ja mekaanisesti kiven matkatessa manttelista maankuoren yläosiin. Kooltaan ksenoliitti on 29 x 29 x 20 mm. Eklogiitti koostuu kirkkaan oranssin punaisesta granaatista ja kahdesta klinopyrokseenityypistä.

Ksenoliitin granaatit ovat Petri Peltosen mukaan kaikkein pyrooppi- ja uvaroviittirikkaimpia koostumukseltaan mitä eklogiiteista tunnetaan. Pyrooppi / almandiini + spessartiini / grossulaari + andradiitti -kolmiodiagrammissa L-78 granaatin pyroopin osuus on peräti 74%. Klinopyrokseeni on omfasiittia, jossa on pieni määrä jadeiittia.

Petri Peltonen on määrittänyt mineraalikemismin perusteella tämän timanttirikkaan eklogiitin tasapainottumisen lämpötilaksi 1384 o C, paineeksi 69,9 kbar ja syvyydeksi 224 km. Ne antavat siten myös käsityksen olosuhteista, joissa osa Lahtojoen timanteista on kiteytynyt.