Timantti-ikkuna selittää timantin syntyä

Timantti koostuu hiilestä. Synteettisen timantin valmistusmenetelmien kehittäminen on antanut geologeille ne tiedot, joilla voidaan ymmärtää miten timantti luonnossa muodostuu. Timanttia kiteytyy hiilestä kun paine on vähintään 50 kilobaaria (siis noin 50000 kertaa ilmanpaine) ja lämpötila välillä 900 ja 1200 o C. Tätä korkeammassa tai matalammassa lämpötilassa grafiitti on hiilen pysyvä olomuoto. Maapallolla näin korkea paine saavutetaan vasta 150 km syvyydessä.

Nämä olosuhteet rajaavat maapallolla timanttiotollisen alueen, niin sanotun timantti-ikkunan. Mielenkiintoinen seikka onkin, että 150 km syvyydessä lämpötila on yleensä korkeampi, ja tuolloin hiili on sitoutunut grafiittiin tai muihin hiilen yhdisteisiin kuten hiilidioksidiin tai metaaniin. Ainoastaan maapallon ikivanhojen kilpialueiden, kratonien, alapuolella lämpötila on 150- 200 km syvyydessä riittävän alhainen.

Kimberliittiesiintymät onkin löydetty nimenomaan tällaiselta ikivanhalta kallioperäalueelta. Timantteja on kiteytynyt timantti-ikkunan alueelle kratonien alla useammassa vaiheessa, sillä timanttien ikä vaihtelee maapallon eri alueilla. Geologit pitävätkin todennäköisenä, että kratonien alla on kivilajivyöhykkeitä, joissa timantti voi esiintyä lähes päämineraalina.

Likimain koko Suomen alueella on seismisesti määritetty litosfäärinen kuori yli 170 km paksu. Itä-Suomen ikivanhan arkeeisen kallioperäalueen ohella myös läntinen ja pohjoinen Suomi on siten ainakin teoriassa timanttiotollista aluetta.