Kaavin kimberliitit muinaisten tulivuorten syöttökanavia

Kaavin timanttipitoiset kivet ovat I-tyypin kimberliittejä. Tämä tyyppi on hiilidioksidipitoisempaa ja kaliumin suhteen köyhempää kuin II-tyypin kimberliitit. I-tyypin tunnetuin edustaja on Etelä-Afrikan Kimberley piipun kivilaji, josta nimi koko ryhmälle välittyy.

Hugh O`Brianin tutkimusten perusteella kotimaiset kimberliitit muistuttavat kuitenkin enemmän Sierra Leonen Koidu kimberliittiä kuin Etelä-Afrikkalaista kiveä. Selityksenä voi olla se että Koidu edustaa melko syvälle kulunutta kimberliittipiipun osaa aivan kuten kimberliitit Suomessakin. Koidun kylän läheltä jokikerrostumista ovat löytyneet sekä maailman kolmanneksi suurin timantti (Sierra Leonen Tähti, 969 ct) että kuudenneksi suurin Woyle-timantti (770 ct).

Kimberliittipurkaukset ovat aikanaan näkyneet maanpinnalla tulivuorina ja piipun ylin osa on koostunut tuhkamaisesta kiviaineksesta. Nämä muodostumat ovat kuitenkin kuluneet vanhoista kimberliiteistä pois. Kallioperän kuluessa ja rapautuessa kimberliiteistä on paljastunut syvempiä leikkauksia. Kotimaisten kimberliittien piippumaisissa purkauskanavissa onkin enää näkyvissä diatreemia, joka on breksiamaisen kimberliitin tyyppi, ja puolipinnallista juonikivimäistä kimberliittiä. Diatreemi on yleensä timanttien kannalta otollisinta.

Kaavin kimberliitin perusmassa koostuu seuraavista mineraaleista: oliviini, monticelliitti, perovskiitti, vyöhykkeinen kromiitti, kalsiitti, serpentiini ja kiille. Nämä kaikki mineraalit ovat kiteytyneet piipussa siihen sulasta magmasta. Erillisinä mineraalirakeina ja kivimukuloina useimmissa kimberliiteissä on mitä erilaisempia aineksia jäänteinä koko siltä matkalta minkä kimberliitti on tunkeutunut maapallon vaipasta kuoren yläosiin. Timantti ja sitä ilmentävät mineraalit, indikaattorit, ovat maapallon vaipasta saakka kulkeutuneita yksittäisiä mineraaleja. Kaavilla kimberliittipiiput on löydetty maapeitteen alla. Piiput ovat poikkileikkaukseltaan pyöreähköjä suurimmillaan noin puolikilometrisiä.